Lakipalvelut Vantaalla ja muualla Suomessa
Lakitoimisto Arto Ylipartanen tarjoaa ammattitaitoista ja kohtuuhintaista apua lakiasioissa yksityishenkilöille Vantaalta käsin.
Jokaisella yksityishenkilöllä on elämänsä aikana vanhuus-, perhe- ja perintöoikeudellisia lakiasioita. Lakitoimistomme on apunasi, kun selvität omaa oikeudellista tilannettasi, haluat varautua tulevaan tai olet tilanteessa, jossa juridisten asiakirjojen laatiminen on ajankohtaista. Kartoitamme kanssasi tilanteesi ja annamme sinulle konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Toimimme aina sinun etujesi mukaisesti ja tiiviissä yhteistyössä kanssasi. Lakimiehen palkkiotaksa on 150 euroa / tunti (sisältää kaikki verot).
Palvelemme toimistolla (ajanvaraus) sekä etänä puhelimitse, (sähkö)postitse, videopuheluyhteyksin Zoom- ja Teams- sovelluksilla ja muilla sähköisillä viestintätavoilla Suomessa. Toimeksiannon voi hoitaa ilman tapaamista toimistolla. Laatimamme asiakirjat voimme toimittaa postitse tai suojatulla sähköpostilla salattuna turvapostina asiakkaalle asuinpaikasta riippumatta.
Lakitoimisto Arto Ylipartanen on erikoistunut hoitamaan vanhuus-, perhe- ja perintöoikeudellisia toimeksiantoja:
1. Vanhuuden turvaaminen ja omaisuusjärjestelyt
Lakitoimistomme on erikoistunut vanhuusoikeuteen ja jäämistönsuunnitteluun.
Autamme ikääntyvää ja Senioria saavuttamaan turvatumpi vanhuus. Avustamme myös omaisuuden siirtämisessä lapsille ja läheisille.
Pohdimme yhdessä ja etsimme ratkaisut asiakkaalle muun muassa seuraaviin käytänön kysymyksiin: Haittaako ikääntyvää tällöin, kun vakava tapaturma tai sairaus yllättää eikä pysty toimintakyvyn heikennyttyä tekemään päätöksiä. Onko ikääntyvällä mahdollisuus lisätä vanhuudenturvaansa vakavan tapaturman, sairauden tai toimintakyvyn heikentymisen varalta, mitkä ovat turvaamiskeinot.
Jo valmiina olevia asiakirjoja voidaan käyttää apuna, kun sairautta ja vammautumisen varalta turvaavaa järjestelyä kartoitetaan ja suunnitellaan. Lakitoimistomme suosittelee ikääntyvälle ja Seniorille vanhuutta turvaavaksi ratkaisuksi eri keinojen yhdistelyä. Olennaista on, että varautuminen aloitetaan hyvissä ajoin vielä terveenä ja oikeustoimikelpoisena ollessa.
Edunvalvontavaltakirjalla voit etukäteen varautua tilanteeseen, jossa et enää itse pysty hoitamaan omia asioitasi. Edunvalvontavaltakirjalla voit itse määrätä, kuka saa hoitaa asioitasi, jos et itse siihen enää kykene, esimerkiksi sairauden tai vammautumisen takia. Edunvalvontavaltakirja tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun lääkäri on todennut sinun edunvalvonnan tarpeen ja Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut valtakirjan.
Edunvalvontavaltakirjan nojalla toimiminen on kevyempi ja joustavampi tapa hoitaa asioitasi kuin perinteisempi edunvalvonta. Jos et ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta, sinulle joudutaan vakavan sairauden tai vammautumisen jälkeen määräämään edunvalvoja Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden päätöksellä. Edunvalvontavaltakirjan laatimisessa on perusteltua kääntyä asiantuntijan puoleen.
Hoitotahdossa ilmaiset, millaista hoitoa toivot elämän loppuvaiheessa. Hoitotahto on hyvä tehdä siltä varalta, että et pysty itse osallistumaan hoitopäätöksiin. Siihen voivat olla syynä esimerkiksi tajuttomuus, vakava sairaus, onnettomuus tai muistisairaus.
Potilaan hoitotahto, tarpeet ja toiveet ohjaavat loppuvaiheen hoidon suunnittelua ja toteutusta. Hoitotahto auttaa myös läheisiä toimimaan toiveidesi mukaan, jos he joutuvat tekemään päätöksiä puolestasi. Hoitohenkilökunnan täytyy kunnioittaa toiveitasi hoidosta, hyvästä elämästä ja arvokkaasta kuolemasta. Hoitotahdossa voit määritellä, milloin luovutaan hoidoista, jotka ylläpitävät elintoimintojasi keinotekoisesti tai pidentävät elämääsi lyhytaikaisesti. Tämä sitoo terveydenhuollon ammattilaisia. Hoitotahtotestamentin laatimisessa on perusteltua kääntyä asiantuntijan puoleen.
Hoivatahdossa eli elämänlaatutestamentissa voit ilmaista muita kuin terveydenhuoltoosi liittyviä toiveita. Tällaisia ovat hoivaan, kuten muun muassa asumiseen, ruokaan, juomaan tai ympäristöön liittyviä erityistoiveita. Hoito- ja hoivahenkilökunta pyrkivät noudattamaan toiveitasi mahdollisuuksien mukaan. Elämänlaatutestamentin laatimisessa on perusteltua kääntyä asiantuntijan puoleen.
Suosittelemme varautumaan digitestamentilla erilaisten sosiaalisen median tunnuksien sulkemiseen etukäteisesti vaikean sairauden, vammautumisen tai kuolemantapauksen varalta. Digitahto on henkilön terveenä ollessaan eläessään antama kirjallinen ohjeistus läheiselle, joka selvittää asioita sähköisten palveluiden käyttäjän vakavasti sairastuttua / vammauduttua tai kuoltua. Digitestamentin laatimisessa on perusteltua kääntyä asiantuntijan puoleen.
Testamentilla voit itse määrätä siitä, kuinka oma omaisuutesi jaetaan kuolemasi jälkeen. Ilman testamenttia perittävän omaisuus jaetaan lain määräämällä tavalla lakimääräisille perillisille. Testamentilla voit määrätä perinnönsaajasta ja esimerkiksi turvata avio- tai avopuolisosi taloudellista asemaa. Testamentin voit laatia yksin tai yhdessä esimerkiksi puolisosi kanssa. Kahden henkilön yhdessä laatimaa testamenttia kutsutaan keskinäiseksi testamentiksi.
Hyvin laadittu testamentti varmistaa, että omaisuus jaetaan perittävän oman tahdon mukaisesti. Testamentille on säädetty tarkka määrämuoto, jonka noudattamatta jättäminen voi tehdä testamentista perinnön jakautumisen kannalta vaikutuksettoman. Oikein laadittu testamentti ehkäisee riitoja, säästää kuolinpesän varoja sekä nopeuttaa perunkirjoitusta ja perinnönjakoa. Testamentin laatimisessa on perusteltua kääntyä asiantuntijan puoleen.
Kauppakirja toimii todisteena omistusoikeuden siirtymisestä ja sovituista kaupan ehdoista. Kauppakirjalla vältytään kaupan teon jälkeen mahdollisilta ikäviltä erimielisyyksiltä. Toisinaan kauppakirjalta edellytetään määrämuotoa. Kiinteistön ja osakehuoneiston kauppa on tehtävä aina kirjallisesti. Kauppakirja toimii tärkeänä asiakirjana omaisuutta siirrettäessä vastiketta vastaan myyjältä ostajalle. Kauppakirja toimii todisteena kaupanteosta, vaikka kirjallista kauppakirjaa ei tarvittaisikaan.
Näin ollen kaupasta on suositeltavaa aina laatia kirjallinen kauppakirja ja määrittää kaupalle ehdot, tarvittaessa hyvinkin tarkasti. Tämä on molempien kaupan osapuolten, myyjän ja ostajan, etu. Ostaja voi esittää kauppakirjan todisteena omistusoikeuden siirtymisestä ja saada omistuksensa rekisteröityä (auto, vene, lomaosake jne.) Kauppakirjan laatimisessa on perusteltua kääntyä asiantuntijan puoleen.
Lahjakirjalla voit siirtää vastikkeettomasti omaisuutta lahjoittajan lahjansaajalle. Lahjan antamisesta on suositeltavaa aina laatia kirjallinen lahjakirja. Lahjakirja on laadittava kirjallisesti, jos kyseessä on kiinteistön tai osakehuoneiston lahjoitus.
Lahjoitus voidaan tehdä verovapaasti tietyin edellytyksin. Lahjojen antamisella voit jaksottaa perinnön siirtymistä jo elinaikanasi, sekä säästää perintöveroissa. Lisäksi oikein laadittu kirjallinen lahjakirja ehkäisee riitoja ja epäselvyyksiä perinnönjaossa. Lahjakirjan laatimisessa on perusteltua kääntyä asiantuntijan puoleen.
Velkakirja on kirjallinen sopimus. Velkakirjassa velallinen tunnustaa ottaneensa lainaa velkakirjaan merkityltä velkojataholta ja sitoutuu maksamaan velan takaisin siten kuin on sovittu. Velkakirja toimii todisteena velkasuhteesta ja siihen liittyvistä sopimuksen ehdoista (muun muassa velan määrästä, takaisinmaksusta ja korosta).
Velkakirja kannattaa laatia huolella, jotta se olisi pätevä. Myöhempien riitojen ja epäselvyyksien välttämiseksi, velkakirjan laatimisessa on perusteltua kääntyä asiantuntijan puoleen
2. Perintöoikeus
Lakitoimistomme on erikoistunut perintöoikeuteen liittyviin toimeksiantoihin kuten perunkirjoituksiin ja perinnönjakoihin.
Kuolemaan liittyy paljon käytännön järjestelyjä. On selvitettävä monia vainajan ja lesken omaisuuteen sekä perillisiin liittyviä asioita. Jokaisen Suomessa kirjoilla olevan tai Suomessa asuvan jälkeen on toimitettava perunkirjoitus riippumatta vainajan iästä ja omaisuudesta. Perunkirjoitus on tehtävä lakimääräisesti pian henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoitus onkin hautajaisten lisäksi ensimmäisiä asioita vainajan kuolinpesän asioiden järjestelyssä. Lakimiehen avustuksella toimitettu perunkirjoitus säästää omaisten voimia raskaana aikana.
Ennen perinnönjakoa on järjesteltävä monia vainajan ja lesken omaisuuteen sekä perillisiin liittyviä asioita. Vainajan kuolinpesä on selvitettävä ja saatettava jakokuntoon.
Perunkirjoitus tarkoittaa sekä vainajan kuolinpesässä tehtävää selvitystyötä, että itse tilaisuutta, jossa perukirja käydään läpi ja allekirjoitetaan.
Kuolinpesän selvittäminen perunkirjoituskuntoon on yllättävän vaativa lakimiestehtävä. Ongelmia saattaa aiheuttaa jo perillisten ja testamentinsaajien kutsuminen perunkirjoitustilaisuuteen. Perunkirjoituksen jälkeen voi olla paljon muita selvitettäviä asioita ennen kuin kukin perillinen tietää mitä myöhemmin perinnöksi saa. Siihen vaikuttavat parisuhteen lisäksi perillisten lukumäärä, avioehtosopimus, perittävän testamentti, mahdolliset avio-oikeusmääräykset, perunkirjoitus- ja pesänselvityskustannukset, lakimiehen palkkio perinnönjaossa, perintöveron määrä ja mahdollinen luovutusvoittovero.
Perunkirjoituksessa perintöoikeuteen perehtyneen lakimiehen käyttö on hyvin perusteltua, koska määräajassa ja asianmukaisesti laaditulla perukirjalla voidaan välttää vastuu vainajan veloista, estää epätoivottuja veroseuraamuksia sekä karsia tarpeettomat ongelmat myöhemmässä kuolinpesän selvittämisessä, hallinnoinnissa, osituksessa ja perinnönjaossa.
Sen jälkeen, kun on pidetty perunkirjoitus ja kuolinpesä on muutoinkin selvitetty ja saatettu jakokuntoon, voidaan perillisten yhteishallinto purkaa. Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on itsenäinen oikeus vaatia perinnönjakoa. Jos perittävä oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava vielä omaisuuden jäämistöositus lesken ja perillisten välillä.
Perinnönjakoa ei useinkaan tehdä heti henkilön kuoleman jälkeen. Perittävän kuoleman jälkeen leski ja perilliset voivat pitää kuolinpesän jakamattomana niin pitkään kuin haluavat. Käytännössä useimmiten syynä perinnönjaon lykkäämiseen on, että jakoa ei haluta tehdä lesken eläessä.
Huonosti toteutettuna perinnönjako aiheuttaa herkästi riitoja sukulaisten välille. Lakimiehen mukanaolo lesken ja perillisten apuna ja tukena perinnönjaossa auttaa välttämään riitatilanteita. Perintöoikeuteen perehtyneen lakimiehen käyttäminen apuna ja tukena pesänselvityksessä ja perinnönjaossa on perusteltua. Näin leski ja perilliset saavat varmuuden jaon pätevyydestä, kun jakosopimuksen laatijana on asiantunteva puolueeton taho. Sopimukseen päästään ilman tarpeettomia riitaisuuksia, joutuisasti ja edullisesti.
3. Perheoikeus
Lakitoimistomme on erikoistunut perheoikeuteen liittyviin toimeksiantoihin kuten erilaisten sopimusten laatimiseen puolisoiden välillä liiton aikana ja erotilanteessa.
Neuvomme puolisoita mitkä ovat heidän oikeudet avioliittoa solmittaessa. Lisäksi autamme ja neuvomme puolisoita avioehtosopimuksen laatimisessa, keskinäisen testamentin teossa ja muita sopimuksia avioliiton aikana tehtäessä. Avioliitto päättyy joko puolison kuolemaan tai avioeroon. Avioerotilanteessa autamme ja tuemme puolisoita heidän omistamansa omaisuuden jakamisessa sovinnollisesti (sopimusositus). Autamme puolisoita osituskirjan laatimisessa. Tuemme puolisoita sopimaan lasten oikeuksista.
Avioliitossa puolisoita suojellaan ja turvataan avioliittolain nojalla monin eri rajoitus- ja suojasäännöksin. Avoliitossa asuessa molemmat puolisot omistavat oman omaisuutensa aivan kuten ennen avoliittoakin. Avoliitto ei luo puolisoiden välille minkäänlaista oikeutta toistensa omaisuuteen. Näin ollen, mikäli vain toinen osapuoli omistaa yhteisenä kotina käytetyn asunnon, saa hän itsenäisesti myös päättää sen myynnistä tai lahjoittamisesta ilman toisen osapuolen suostumusta toisin kuin avioliitossa.
Eroon voi etukäteen varautua monin järjestelyin. Puolisot voivat esimerkiksi laatia eron varalta sopimuksen, joka laitetaan täytäntöön jos liitto päättyy eroon.
Lain mukaan puolisoilla on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus tarkoittaa, että avioliiton päättyessä, avioeroon tai kuolemaan, puolisoiden varat ja velat lasketaan yhteen ja kummallekin puolisolle kuuluu puolet tästä säästöstä.
Avioehdolla puolisot tai tulevat puolisot voivat itse vaikuttaa avio-oikeuden laajuuteen ja poiketa lain puolittamisperiaatteesta. Puolisot voivat esimerkiksi sopia, että heillä ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen, jolloin kumpikin puoliso pitää omat varansa avioliiton päättyessä. Puolisot voivat myös sopia, että avio-oikeutta ei ole tiettyyn omaisuuteen tai että avio-oikeuden laajuus riippuu siitä, päättyykö avioliitto avioeroon vai kuolemaan. Sopimuksen laatimiseksi on perusteltua kääntyä asiantuntijan puoleen.
Avioehtosopimuksen lisäksi puolisot voivat laatia myös sopimuksen avioeron varalle, joka täydentää avioehtosopimusta. Avioeron varalle tehdyllä sopimuksella puolisot voivat sopia etukäteen sitovasti siitä, kuinka omaisuus jaetaan, jos avioliitto päättyy eroon. Lisäksi sopimuksella voidaan sopia ennalta yhteisen omaisuuden jakamiseen ja lapsiin liittyvistä kysymyksistä sekä ratkaista ennakoivasti muita kysymyksiä, jotka mahdollisesti saattavat aiheuttaa riitaa. Sopimuksen laatimiseksi on perusteltua kääntyä asiantuntijan puoleen.
Avioeroa haetaan käräjäoikeudelta yksin tai yhdessä puolison kanssa. Avioero tulee vireille hakemuksen saavuttua käräjäoikeuteen. Kun avioero on tullut vireille, puolisoiden omaisuus voidaan jakaa. Mikäli puolisoilla on ollut avio-oikeus toistensa omaisuuteen, suoritetaan omaisuuden ositus.
Mikäli puolisoilla ei esimerkiksi avioehdon takia ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, kutsutaan omaisuuden jakoa erotteluksi. Varsin tavallista on, että puolisoilla on sekä sellaista omaisuutta, joka tulee osittaa, että sellaista omaisuutta, joka tulee erotella.
Osituksesta ja/tai erottelusta on laadittava kirjallinen sopimus. Sopimuksesta käy ilmi mitä omaisuutta kumpikin osapuoli osituksessa/erottelussa saa. Vaikka avioliitto päättyy avioeroon, puolisoiden välinen taloudellinen suhde päättyy vasta, kun ositus/erottelu on toimitettu.
Avoliitto ei juurikaan luo puolisoille oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Avoliitosta on vähän säännöksiä laissa. Avoliitto on tässä suhteessa turvattomampi parisuhteen tila avioliittoon verrattuna. Siksi avopuolisoiden on tärkeä itse sopia parisuhteeseensa liittyvistä taloudellisista asioista.
Avoliittoa koskevalla sopimuksella puolisot voivat esimerkiksi sopia siitä, kuinka he haluavat erotilanteessa järjestää taloudelliset asiansa ja kuinka yhteinen omaisuus jaetaan.
Ota yhteyttä
Ota yhteyttä kun tarvitset ammattitaitoista ja kohtuuhintaista apua lakiasioissa. Yhteydenotto ja alkukartoitus on aina maksuton.
Soita 045 126 7731
Perhejuristi, OTK Arto Ylipartanen