Omaisuuden ja velkojen erillisyyden periaate

Avioliitossa puolisoiden välillä vallitsee omaisuuden ja velkojen erillisyyden periaate. Omaisuuden omistaja on se puolisoista kenen nimiin omaisuus on hankittu. Näin myös velkojen osalta. Omaisuus on yhteistä, jos se on hankittu tai saatu yhteisesti.

Avio-oikeus

Avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen solmiminen tuo mukanaan merkittäviä taloudellisia seurauksia. Tärkein puolisoiden taloudellista asemaa määrittävä käsite on avio-oikeus, jonka merkitys konkretisoituu avioliiton päättyessä. Avio-oikeuden toteuttamisen ja aviovarallisuussuhteen purkamisen johdosta tapahtuu lopulta varallisuuserojen tasaus puolisoiden välillä (tasinko).Tavallisesti avio-oikeuteen sovelletaan sääntöä, että puolisoiden yhteenlaskettu avio-oikeuden alainen netto-omaisuus jaetaan puoliksi. Puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen, mikäli he eivät ole erikseen avioehtosopimuksella toisin määränneet.

Avioehtosopimus

Avioehtosopimus on puolisoiden avio-oikeuteen vaikuttava omaisuuden jakosopimus.

Avioehtosopimukset ovat yksilöllisiä ja siten sisällöltään erilaisia. Avioehdon sisältö ja vaikutus omaisuuden jakamiseen riippuu siitä, miten puolisot itse haluavat asiansa järjestää. Puolisoiden tarkoittamaan lopputulokseen ei yleensä pääse käyttämällä valmiita asiakirjamalli-pohjia. Avioehtosopimuksen laatiminen on vaativa lakimiestehtävä, jos sen haluaa laatia asiantuntevasti siten ettei käytännön tilanteessa tulevaisuudessa tule yllätyksiä. Avioehtosopimus voi olla perusteltua päivittää elämäntilanteen muuttuessa.

Avioehtosopimuksella voidaan sulkea avio-oikeus kokonaan, osittain, yksipuolisesti tai molemminpuolisesti. Määräykset voivat niin ikään kohdistua yksilöityyn omaisuuteen tai tiettyyn omaisuustyyppiin. Avioehdolla voidaan määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla puolisolla on tai jonka hän myöhemmin saa. Samalla tavalla voidaan sopia, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi sellaista oikeutta.

Avioehtosopimuksella on mahdollista sulkea pois puolison avio-oikeus omaisuuden jaossa erotilanteessa ja puolison kuolemantapauksessa. Avioehtosopimuksen huolellisesti laaditulla sisällöllä on ratkaiseva merkitys mahdollisessa avioerossa puolisoiden välisessä omaisuuden jaossa (avioero-ositus) tai puolison kuolemantapauksessa eloonjääneen lesken ja perillisten välillä tehtävässä omaisuuden jaossa (jäämistöositus).

Avioehtosopimus on mahdollista laatia ja rajata pelkästään avioeron varalle, jolloin leskellä on avio-oikeus puolison kuolemantapauksessa. Avioerotilanteessa aviopuolisolla ei tällöin ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Näin puolisot saavat kumpikin pitää oman omaisuutensa avioerotilanteessa, mutta puolison kuolemantapauksessa eloonjääneellä leskellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen. Tämä on yleensä käyttökelpoinen, luonnollinen ja perusteltu järjestely aviopuolisoiden kesken.

Avioehtosopimuksen muoto ja voimaantulo

Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti, päivättävä, se on allekirjoitettava ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi. Avioehtosopimus tulee voimaan vasta kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa. Autamme puolisoita yksilöidyn avioehtosopimuksen laatimisessa ja rekisteröimisessä.

Omaisuuden jako (sopimusositus)

Avioeron sattuessa kannattaa aina kääntyä perheoikeuteen perehtyneen lakimiehen puoleen. Avio-oikeuden alaista omaisuutta ei voi jakaa suullisesti sopien tai vapaamuotoisesti. Omaisuuden jaosta on laadittava kirjallinen määrämuotoinen osituskirja. Usein osituskirja on välttämätön, jotta esimerkiksi kiinteistön tai asunto-osakkeen avioeron jälkeiset omistussuhteet voi rekisteröidä. Autamme puolisoita omaisuuden jakoon liittyvissä neuvotteluissa ja ensisijaisena tavoitteena aina on asianmukaisesti sopia puolisoiden kesken omaisuuden jaosta (sopimusositus).

Avioliiton päättyessä suoritettavassa osituksessa lasketaan yhteen kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrä, vähennetään kummankin osalta erikseen hänen omat velkansa ja näin saadut puolisoiden netto-omaisuudet lasketaan yhteen. Yhteenlasketun netto-omaisuuden puoliosuus ilmaisee avio-osan määrän. Puolisoista varakkaampi on velvollinen suorittamaan toiselle tältä puuttuvan osan niin sanottuna tasinkona. Tietyissä tilanteissa on mahdollista vaatia myös osituksen sovittelua eli poikkeamista lainmukaisesta osuudesta. Puolisot voivat keskenään sopia mitä omaisuutta kumpikin jaossa saa.

Ositusta ei suoriteta, jos aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen esimerkiksi avioehtosopimuksen perusteella. Tällöin toimitetaan vain omaisuuden erottelu ja yhteisen omaisuuden jakaminen.  

Jaettava omaisuus ja omaisuuden arvostaminen

Se omaisuus, joka erossa ositetaan tai erotellaan, määräytyy avioeron vireilletulopäivän mukaan (ns. ositusperuste). Osituksessa ja omaisuuden erottelussa kaikki puolisoiden omaisuus luetteloidaan ja sille määritellään arvo. Osituksessa omaisuus arvostetaan osituksen toimittamishetken mukaiseen arvoon, mikä käytännössä tarkoittaa ositussopimuksen allekirjoittamispäivää. Jos avioeron vireilletulopäivän ja osituksen toimittamishetken välillä on pitkä aika, omaisuuden arvot ovat saattaneet muuttua merkittävästi. Tämä riski puolisoiden on syytä tiedostaa.

Pesänjakajan suorittama omaisuuden jako (toimitusositus)

Mikäli osituksesta ei päästä sopimukseen, kumpikin puolisoista voi hakea tuomioistuimessa pesänjakajan määräämistä suorittamaan ositus. Ositus voidaan tehdä milloin tahansa avioeron vireille tulemisen jälkeen. Autamme puolisoa neuvoillamme myös osituksessa, joka on siirtynyt toisen puolison hakemuksella tuomioistuimen määräämän pesänjakajan toimitettavaksi.

Puolisoiden kannalta omaisuuden jaosta on kuitenkin aina varminta, edullisinta ja nopeinta sopia heidän keskenään tekemässä jaossa (sopimusositus) ilman, että asia siirtyy epävarmasti, kalliimmalla ja hitaammin tuomioistuimen määräämän ulkopuolisen pesänjakajan toimitettavaksi (toimitusositus). Tämä on yleensä myös lasten edun mukaista.

Lasten oikeudet avioerossa

Lasten oikeuksiin kuuluvat muun muassa lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta, elatusta ja huostaanottoa koskevat asiat. Perheoikeuteen perehtyneen lakimiehen tuella puolisot yleensä pääsevät koko perhettä tyydyttävään ratkaisuun. Puolisoiden laatiman sopimuksen on oltava aina lapsen edun mukainen. Sosiaaliviranomaiset vahvistavat puolisoiden laatiman sopimuksen lasten asioiden järjestämisen osalta ainoastaan, jos sopimus on lapsen edun mukainen.

Sopimus avioeron varalta

Ennakoiden tulevaa avioeroa, on aviopuolisoiden kesken mahdollista laatia etukäteen ratkaisuja haastavaan tilanteeseensa. Tällöin autamme puolisoita laatimaan heidän yhteisen sopimuksen avioeron varalta. Tässä sopimuksessa puolisot voivat avioeron varalta sopia puolisoiden välisistä taloudellisista asioista kuten muun muassa omaisuuden tulevasta jaosta, kumpi puolisoista saa toistaiseksi jäädä asumaan perheen kotiin ja lasten huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta.

Sopimus avioeron varalta sitoo puolisoita. Sopimuksen tekemisen jälkeen puolisot ovat kumpikin etukäteen tietoisia miten asiat järjestyvät mahdollisessa erotilanteessa. Sopimus laitetaan lopullisesti täytäntöön, jos puolisot päätyvät avioeroon. Näin puolisot saavat tilanteen paremmin hallintaansa hyvissä ajoin ennen mahdollista avioeroa.

Avioliitto ja avioero ja Lakitoimisto Arto Ylipartanen

Lakitoimistomme on perheoikeuteen erikoistunut toimisto. Autamme ja neuvomme puolisoita kaikissa avioliittoon ja avioeroon liittyvissä kysymyksissä ja laadimme tarvittavia asiakirjoja.

Ero kumppanista on raskas, samoin taloudelliset huolet ja lasten tulevaisuus mietityttävät. Puolisoiden välinen sopiminen taloudellisista asioista ja lasten oikeuksista on aina ensisijainen ratkaisukeinomme. Perheoikeuteen perehtyneen lakimiehen avustamana puolisoiden välinen sopiminen asioista niin avioliiton aikana kuin avioerotilanteessakin rakentaa parhaiten kaikkien osapuolten tulevaisuutta ja on erityisesti lasten edun mukaista.

Puolison avio-oikeuden poissulkeva avioehto on mahdollista tehdä joko ennen avioliiton solmimista tai parisuhteen rekisteröintiä tai vasta liiton solmimisen tai parisuhteen rekisteröimisen jälkeen. Jos avioliitto on jo purkautunut tai avioero on vireillä, ei avioehtosopimusta enää voida saattaa voimaan. Avioehtosopimuksen laatiminen on vaativa lakimiestehtävä, jos sen haluaa laatia asiantuntevasti siten ettei tulevaisuudessa käytännön avioerotilanteessa tai puolison kuolemantapauksen jälkeen omaisuuden jaossa tule yllätyksiä. Toimistomme ei suosittele valmiiden asiakirjamalli-pohjien käyttöä avioehtosopimuksen laatimisessa. Autamme puolisoita laatimaan asianmukaisen yksilöllisen avioehtosopimuksen.

Avioero-osituksessa on vain kaksi osapuolta ja yleensä osapuolet haluavat saada taloudelliset asiansa mahdollisimman nopeasti ja kokonaisuudessaan selviteltyä. Taloudelliset asiat on varminta, edullisinta ja nopeinta sopia ja omaisuus jakaa puolisoiden keskinäisen sopimuksen mukaan (sopimusositus). Puolisot voivat vapaasti sopia mitä omaisuutta kumpikin jaossa saa. Autamme puolisoita osituskirjan laatimisessa, siten ettei omaisuuden jako loukkaa kenenkään oikeuksia. Tarvittaessa annamme puolisoille myös veroneuvontaa.

Toimistomme lähtökohtana on auttaa puolisoita sopimaan lapsen oikeuksista lapsen edun mukaisesti. Autamme puolisoita muutoinkin hallitsemaan erotilannetta. Puolisoiden keskinäinen sopimus avioeron varalta on käyttökelpoinen ratkaisu usein yllättävässä tai epäselvässä mahdollista eroa edeltävässä tilanteessa. Puolisot voivat sopia taloudellisista asioista ja lasten oikeuksista kokonaisvaltaisesti avioeron valta. Sopimuksen tekemisen jälkeen puolisot ovat kumpikin etukäteen tietoisia miten asiat järjestyvät mahdollisessa avioerossa tulevaisuudessa. Sopimus sitoo puolisoita. Sopimus laitetaan lopullisesti täytäntöön, jos puolisot päätyvät avioeroon. Näin puolisot ja lapset saavat elämäntilanteensa paremmin hallintaansa hyvissä ajoin ennen mahdollista avioeroa.

Laadittavia asiakirjoja voivat olla esimerkiksi:

• Avioehtosopimus
• Keskinäinen testamentti
• Avioerohakemus (I-II -vaihe)
• Sopimus avioeron varalta
• Sopimusositus
• Vastikkeet
• Osituksen sovittelu
• Aviopuolison elatusapu
• Lasten huolto-, tapaamis- ja elatussopimukset
• Asiakirjojen rekisteröinti DVV-viraston ilmoitusrekisteriin
• Omaisuuden rekisteröinti omistajan nimiin
• Veroneuvonta

Katso tästä hinnastomme avioliittoon ja avioeroon liittyvissä palveluissa