Perunkirjoituksen toimittamisen määräaika

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden määräajassa kuolemantapauksesta. Kutsut perunkirjoitustilaisuuteen kaikille kuolinpesän osakkaille eli perillisille, yleistestamentin saajille, leskelle avio-oikeuden nojalla ja mahdollisille toissijaisille perillisille on lähetettävä hyvissä ajoin.

Perunkirjoituksen toimittamiseen varattu kolmen kuukauden määräaika voi osoittautua liian lyhyeksi. Sukuselvityksen ja virkatodistusten saaminen voi kestää kuukausia. Verohallinto voi hakemuksesta pidentää perunkirjoituksen määräaikaa. Perusteltu hakemus on tehtävä ennen kolmen kuukauden määräajan päättymistä.

Perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen perukirja on kuukauden kuluessa toimitettava verottajalle.

Perunkirjoituksesta laaditaan perukirja

Perunkirjoituksesta laadittava perukirja on käytännössä luettelo kuolinpesän osakkaista sekä vainajan ja lesken varoista ja veloista sellaisina kuin ne kuolinpäivänä olivat. Omaisuus on arvostettava kuolinajankohdan mukaiseen käypään arvoon. Perukirjaan merkitään vainajan ja kuolinpesän osakkaiden nimet ja henkilötunnukset, osoitteet ja sukulaisuussuhde vainajaan. Lisäksi perukirjaan merkitään kaikki ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä perintöverotuksen toimittamisen ja myöhemmän kuolinpesän hallinnon ja perinnönjaon kannalta. Tällaisia tietoja voivat muun ohella olla:

• testamentti ja mahdolliset lakiosavaatimukset
• eläessä annetut ennakkoperinnöt ja sellainen lahja, jonka perillinen tai testamentinsaaja on saanut kolmen viimeisen vuoden kuluessa ennen perinnönjättäjän kuolemaa
• vainajan ja lesken avio-oikeus toistensa omaisuuteen ja mahdollinen avioehtosopimus. Milloin jommallakummalla puolisolla oli omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, on perukirjassa mainittava, mihin sanottu seikka perustuu
• tasinko-oikeusvaatimus ja lesken ilmoitus siitä, luovuttaako hän tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille
• lesken ilmoitus siitä, pitääkö hän hallinnassaan ensiksi kuolleen puolison jäämistön tai osan siitä (lesken jakamattomuussuoja taikka vähimmäissuojana asumis- ja asuinirtaimistosuoja)
• perittävän kuoleman johdosta kuolinpesälle tai edunsaajalle henkilövakuutuksen nojalla maksetut vakuutussuoritukset, niiden saajat ja määrät

Jos perittävä oli tehnyt testamentin tai avioehtosopimuksen, se on liitettävä perukirjaan. Sama koskee muita asiakirjoja, jotka ovat tarpeen pesän tilan selville saamiseksi.

Jos perittävä oli itse eläessään jäänyt leskeksi, perukirjaan on liitettävä jäljennös ensiksi kuolleen puolison jälkeen tehdystä perukirjasta sekä jäljennös mahdollisesta osituskirjasta tai jakokirjasta.

Perukirjaan on liitettävä jäljennös perinnönjakokirjasta myös silloin, jos perinnönjako perittävän jälkeen on jo toimitettu.

Perunkirjoitus ja sukuselvitykset

Perukirjaan on liitettävä selvitys eloonjääneestä leskestä ja perillisistä. Tämä osoitetaan sukuselvityksen avulla. Sukuselvitys koostuu usein lukuisista yksittäisistä virkatodistuksista, joita antavat seurakunnat ja Digi- ja väestötietovirasto. Sukuselvityksen kokoaminen voi olla työlästä ja perunkirjoituksen eniten aikaa vievä vaihe. 

Pesän ilmoittaja ja uskotut miehet

Velvollisuus toimittaa perunkirjoitus kuuluu ensi sijassa sille osakkaalle, jonka hoidettavana kuolinpesän omaisuus on. Hän on usein leski, lapsi tai muu sukulainen. Häntä nimitetään kuolinpesän ilmoittajaksi. Perunkirjoituksen toimittavia henkilöitä nimitetään uskotuiksi miehiksi. Pesän osakas itse ei voi toimia uskottuna miehenä. Uskottujen miesten tehtävänä on kuolinpesän ilmoittajan antamien tietojen perusteella merkitä ja arvioida kuolinpesän varat perunkirjaan parhaan ymmärryksensä mukaisesti. Perukirjan allekirjoittaa pesän ilmoittajana se osakas tai muu henkilö, joka parhaiten tuntee pesän varat ja velat. Myös uskotut miehet allekirjoittavat perukirjan omalta osaltaan.

Kun perunkirjoitusta toimittamaan valitaan perintöoikeuteen perehtynyt lakimies, joka toimii myös uskottuna miehenä, saavat pesän osakkaat asianmukaisesti laaditun perukirjan ja lisäksi heillä on mahdollisuus saada hyödyllisiä ohjeita ja tietoa verotuksesta, kuolinpesän hoidosta ja tulevasta perinnönjaosta. Tällaisia kuolinpesän osakkaita askarruttavia seikkoja voivat muun ohella olla:

• Vainajan velkojen maksaminen/kattaminen
• Kuolinpesän hallintomallin valinta
• Omaisuuden realisointi
• Avio-oikeus
• Puolisoiden elinaikainen ositussopimus
• Tasinko-oikeus
• Lesken tasinkoetuoikeus jäämistöosituksessa
• Vastikkeet
• Puolisoavustus ja muut avustukset
• Työhyvitys
• Testamentin tiedoksiantaminen
• Testamentin hyväksyminen
• Perinnöstä luopuminen
• Testamentista luopuminen
• Lesken ja perillisten sopimusositus ja perinnönjakosopimus
• Omaisuuden rekisteröinti omistajan nimiin
• Riitaisessa kuolinpesässä pesänjakajahakemus ja toimitusjako
• Veroseuraamukset tulo-, perintö-, lahja-, luovutusvoitto- ja varallisuusverotuksessa 

Perintöverotus

Perintöverotus toimitetaan perukirjassa olevien tietojen perusteella. Perunkirjoitus on samalla vainajan viimeinen veroilmoitus ja pohja perikunnan tulevalle perintöverotukselle sekä kuolinpesän selvitykselle, hallinnolle, ositukselle ja perinnönjaolle.

Perunkirjoitus ja velkaantunut vainaja

Perillinen ei lähtökohtaisesti vastaa vainajan velasta henkilökohtaisesti, vaan perittävän kuoltua perillisten velkavastuu rajoittuu jäämistöomaisuuden arvoon. Sen sijaan kuolinpesän osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta, jonka he ovat tehneet pesän lukuun (kuten hautajais- ja perunkirjoituskuluista), ellei toisin ole sovittu.

Perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen määräajassa. Sama vastuu on osakkaalla, joka perunkirjoituksessa tai vahvistaessaan valalla perukirjan vaarantaa velkojan oikeutta antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan. Näin ollen, kun perittävältä on jäänyt velkaa, on perunkirjoituksen toimittaminen määräajassa ja perukirjan laatiminen asianmukaisesti erityisen tärkeää osakkaiden henkilökohtaisen velkavastuun välttämiseksi.

Täydennysperunkirjoitus

Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmenee, että jäämistöön kuuluu perukirjaan merkitsemättömiä varoja tai velkoja, on kuukauden kuluessa toimitettava täydennysperunkirjoitus.

Täydennysperunkirjoituksen laatimista koskevat pitkälti samat säännöt kuin varsinaista perunkirjoitusta ja perukirjaa. Täydennysperukirjaan ei tarvitse merkitä muita varoja tai velkoja kuin mitä myöhemmin on ilmaantunut. Muilta osin riittää viittaus varsinaiseen perukirjaan.

Perunkirjoitus ja Lakitoimisto Arto Ylipartanen

Lakitoimistomme palvelee pääasiallisesti Vantaalla ja lähialueilla. Toimistomme erityisalaa on perintöoikeus kuten lesken ja perillisten avustaminen perunkirjoituksen, sopimusosituksen ja perinnönjakosopimuksen laatimisessa.

Olennaista on ymmärtää se, ettei perunkirjoitus suinkaan ole yksinkertainen oikeustoimi, johon kuka tahansa pystyisi. Hyvin hoidettu perunkirjoitus luo parhaimmillaan edellytyksiä sille, että myös kuolinpesän hallinto ja perinnönjako sujuvat ilman suurempia riitasuuksia.

Toisin sanoen perunkirjoituksessa perintöoikeuteen perehtyneen lakimiehen käyttö on hyvin perusteltua, koska määräajassa ja asianmukaisesti laaditulla perukirjalla voidaan välttää vastuu vainajan veloista, estää epätoivottuja veroseuraamuksia sekä karsia tarpeettomat ongelmat myöhemmässä kuolinpesän selvittämisessä, hallinnoinnissa, osituksessa ja perinnönjaossa.

Katso tästä hinnastomme perunkirjoitukseen liittyvissä palveluissa

Sisältää:

• Alkuneuvottelun
• Sukuselvityksen ja muiden asiakirjojen tilaamisen
• Perukirjan laatimisen ja perunkirjoitustilaisuuden pitämisen
• Perukirjan toimittamisen verottajalle